Atria Tulevaisuusseminaari 2010

Suomessa tuotettu ruoka on lähiruokaa

Atria on ollut mukana suomalaisen ruokakulttuurin kehittämisessä yli sata vuotta. Atrian toimintojen lähtökohtana Suomessa on alusta lähtien ollut kotimaiset raaka-aineet ja siihen liittyvä vastuu maaseudun hyvinvoinnista. Nykyään puhutaan vastuullisesta toiminnasta koko ruoan tuotantoketjussa ja toisaalta lähiruoan tuottamisesta. Suomalaisista raaka-aineista valmistettu ruoka on meidän lähiruokaamme.

Atrian vastuullinen toiminta

Atrian vastuullinen toiminta kiteytyy missiossa ”Hyvä ruoka – parempi mieli.”  Atrialle hyvän ruoan käsite kattaa elintarvikeketjun alkutuotannosta kuluttajien ruokapöytään. Atrian hyvä ruoka on vastuullisesti ja eettisesti tuotettua, laadukasta ja turvallista. Atria toteuttaa ja kehittää yritysvastuutaan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun alueilla.

Kannattava yritys tuottaa hyvinvointia ympäröivään yhteiskuntaan. Atria-konserni työllistää suoraan yli 6000 ihmistä, joista Suomessa noin 2300 ihmistä, ja välillisesti moninkertaisen määrän. Atria maksaa yhteiskunnalle yhteisöveroja ja työntekijöidemme kautta tuloveroja merkittäviä summia. Rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin tuottajana ja kehittäjänä ei ole vähäinen.

Atria kantaa vastuuta eläinten hyvinvoinnista

- Viime vuoden lopulla mediassa nousi esille uutisia tuotantoeläinten huonosta kohtelusta. Tuotantoeläinten kohteluun Atria ottaa yksiselitteisen kannan. Meidän tuotantoketjussamme eläimiä kohdellaan hyvin, kertoo Atria-konsernin toimitusjohtaja Matti Tikkakoski. 

- Atrian on alan suurena toimijana otettava selkeästi enemmän vastuuta eläinten olosuhteiden parantamisesta – yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa.

Kotimaisen raaka-aineen saatavuus?

Kotimaisen raaka-aineen saatavuus ja alkutuotannon jatkuvuus on merkittävä tekijä menestyvässä elintarvikeketjussa. Kotimaassa Atrian toiminta perustuu suomalaisen raaka-aineen käyttöön. Siten raaka-ainetuotannon eli maatalouden selviytyminen on koko ketjun kannalta ratkaisevan tärkeää.

Atrian teolliset investoinnit, tuotemerkkityö ja tuotekehityspanostukset ovat antaneet suomalaiselle lihantuotannolle väylän tuotteiden markkinointiin kuluttajille ja siten vahvan taustatuen lihantuotannon kehittämiseen.

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ETLAn elintarvikkeiden hinnanmuodos-tusta ja markkinoiden toimivuutta käsittelevässä tutkimuksessa todetaan, että maatalouden kilpailukyky on Suomessa huomattavasti heikompi kuin muualla EU-alueella ja Yhdysvalloissa. Tutkimuksen mukaan keskeisiä syitä Suomen maatalouden kilpailukykyongelmaan on se, että meillä maataloutta joudutaan harjoittamaan huonommissa luonnonoloissa. Tästä seurauksena muodostuu ongelmia myös Suomen elintarviketeollisuuden kilpailukykyyn.

- Kun raaka-aineet liikkuvat vapaasti yli rajojen, elintarvikkeiden pohjahinta haetaan useimmiten maailmalta halpojen tuotantokustannusten maista. Tätä hintaa vastaan joutuvat suomalaiset tuottajat kilpailemaan. Suomalaisen elintarviketuotannon turvaamiseksi tarvitsemme pitkäjänteistä EU-maatalouspolitiikkaa ja sitä tukevaa kansallista päätöksentekoa, sanoo Tikkakoski.

Atria kantaa huolta Suomen maatalouden tulevaisuudesta.

- Poukkoileva maatalouden tukipolitiikka ei kannusta uusia eikä vanhojakaan tuottajia investoimaan. Jos tukiratkaisuja pystytään parhaimmillaan ennustamaan viiden vuoden päähän, ei maataloustuotannon pitkäjänteinen kehittäminen oikein innosta, toteaa Atria-konsernin toimitusjohtaja Matti Tikkakoski.

Kotimainen, turvallinen ruoka on hintansa väärti

Kaupassa asioivalle kuluttajalle hinta on tärkeä asia. Suomessa noin 12 prosenttia kotitalouksien kulutuksesta kohdistuu elintarvikkeisiin, mikä on EU:n keskitasoa hieman pienempi. Korkealaatuinen, hyvän makuinen lähiruoka on hintansa väärti. Suomalaisten pitää tottua ajatukseen, että hyvästä ruoasta pitää maksaa siitä kuuluva hinta. Kolikon kääntöpuolella on uhka suomalaisen maataloustuotannon ja elintarviketeollisuuden näivettymisestä, jos emme ole valmiita maksamaan kotimaisesta turvallisesta ruuasta.

- Onko ekologisesti kestävää syödä pitkien matkojen takaa tuotua pakastelihaa, kun omassa maakunnassa on lihantuotantoa. Onko meillä varaa syödä halpaa ja heppoisilla pelisäännöillä tuotettua ruokaa, jos haluamme säilyttää kotimaisen elintarviketuotannon ja maaseudun asuttuna, kysyy Tikkakoski.

Atria 2010

Atrian toimintaympäristön haasteet eivät vuonna 2010 ratkaisevasti muutu. Kuluttajien ostovoima elpyy hyvin hitaasti, mikä hillitsee elintarvikkeiden kysynnän kasvua ja lisää alan hintakilpailua. Tällaisessa markkinatilanteessa on ensiarvoista, että Atrian toiminnan tehokkuus ja kilpailukyky ovat ratkaisevasti parantuneet. Atrian tuloksentekokyky on parantunut erityisesti Venäjällä.

Ruotsissa Atria on tehnyt kustannusleikkauksia, joiden ansiosta kannattavuus kääntyi lähemmäksi tavoitetasoamme vuoden 2009 lopulla. Tehostamistoimien myönteinen vaikutus näkyi myös Atria Suomen loppuvuoden tuloskehityksessä.

- Orgaanista kasvuamme tulee vauhdittamaan erityisesti Pietariin valmistuvan uuden tuotantolaitoksen lisäkapasiteetti sekä määrätietoiset panostukset eri hintakategorioita edustavien tuotteiden kehittämiseen ja markkinointiin. Uudentyyppiset tuotteet ja markkinointitoimenpiteet saavat jatkoa vuonna 2010, esimerkkinä Atria Suomen uudet Fresh valmisruuat, CampoMos-brändin vahvistaminen ja Atria Skandinavian herkuttelu -tuotekonseptien kehittäminen, kertoo Tikkakoski.

Atrian toimintaa tulee ohjaamaan entistä kattavammin vastuullisen yritystoiminnan käytännöt, jotka ovat yksi elintarviketeollisuuden kriittinen menestystekijä.

Lisätietoja antaa Atria Oyj:n toimitusjohtaja Matti Tikkakoski, p. 050 2582.